Musta on aina ollut ihan mahtavaa, että Hilu on tosi ahne. Joidenkin mielestä siinä on huonojakin puolia, mutta en minä kyllä keksi yhtäkään oikeasti huonoa juttua. Hilulla on aina nälkä, mutta eiköhän se nälkänsä kanssa pysty elämään. Siinä ne huonot puolet olikin. Hilu ei varasta pöydältä, eikä miltään matalammaltakaan tasolta, vaikka jättäisi tuoksuvat leivät sen nenän korkeudelle. Hilu on todella helppo motivoida ruualla. Kaupasta voi ostaa mitä lihaa tahansa, koska Hilu kyllä syö sen. Vatsakin kestää nykyään oikeastaan mitä vain ainakin pienen totuttelun jälkeen. Ainut ruoka, joka on jäänyt ahmatilta syömättä, on kokonainen possun(?) munuainen. Tosin keitettyinä makupaloina sekin kelpasi.
Lalon kanssa onkin sitten ihan eri juttu. Lalo ei ole koskaan ollut erityisen ahne, vaikka pentuna sekin söi lähes kaiken, mitä tarjottiin. Hilun juoksujen aikaan jätkä ei tietenkään pystynyt syömään juuri mitään, ja siinä oltiinkin sitten kolme viikkoa syömättä... Tämä ei taida kovinkaan erikoista olla, olen kuullut monista uroksista, jotka eivät lähistöllä asuvan nartun juoksujen takia syö. Juoksujen loputtua ruokahalu kuitenkin palasi, ja poika söi kuppinsa tyhjäksi.
Joskus viime vuoden loppupuolella alkoi sitten nirsoilu, ja viimeisen kuukauden aikana Lalo on useammin jättänyt ruuat kuppiin kuin syönyt ne. Lalo on todella outo koira, koska se syö mielummin nappulaa kuin lihaa. Nappulaa Lalo on viime aikoina lähes aina suostunut syömään, tosin tämä taitaa olla nyt muuttumassa. Pisimmillään Lalo on ollut 3-4 päivää syömättä kupista mitään. Lenkilla ja treeneissä se kyllä syö.
Lalon olisi tarkoitus syödä kaksi kertaa päivässä. Aamulla lihaa (nykyään annan 150-250g) ja illalla nappulaa 1½ dl. Aamupalasta jää usein jotain jäljelle. Päivän aikana yritän pari kertaa tarjota sitä Lalolle, ja jos se ei syö sitä, niin olkoon sitten syömättä. Muuta ruokaa ei tule ennen kuin edellinen on syöty. Lihan kanssa on vaan se ongelma, että se menee pilalle muutamassa päivässä. Pari kertaa Hilu onkin joutunut syömään Lalon jämät. Tällä hetkellä Lalo saa melkein joka aamu heppaa (jos edellinen ruoka on syöty), koska sitä se syö edes vähän. Toinen mitä Lalo syö, on ihmiseten sika(nauta)-jauheliha. Jauhettua lohta en enää edes yritä antaa, koska se jäisi kuitenkin kuppiin. Luita jätkä tykkää jonkin verran syödä, ja olinkin eilen ihan innoissani, kun se söi kokonaisen broilerin reisikoiven!
Jotain ruokia olen kypsentänyt, jos ne sitten maistuisivat herralle paremmin. Usein tämä onkin auttanut jonkin verran, mutta en viitsisi aina kypsentää ruokia. Yksi hassu juttu on myös, että Lalo saattaa kelpuuttaa treeninamina ne ruuat, joita se ei aamulla suostunut syömään. Raakaa lihaa vaan on vähän vaikeaa käyttää treeneissä.
Meillä on molemmille koirille omat "ruohot" ja vähän aikaa Lalo söi siitä lähes kaiken, mitä siihen laitetiin. Koirat kuulemma tykkää tehdä toitä ruokansa eteen, joten ei mikään ihme. Nykyään ruokaa saattaa jäädä siihenkin, ja koska se on hankala laittaa jääkaappiin, olen vähentänyt sen käyttöä. Kongeista Laltsu suo ruokaa vähän vaihdellen, välillä jäädytetty kong on ihan super ja välillä Lalo tyytyy kantelemaan sitä ympäriinsä.
Vinkkejä nirson koiran ruokkimiseen?
Ja polskit muka superahneita.
Moikka!
VastaaPoistaKerroit että koira kuitenkin söisi treeneissä ihan hyvin. Hyödynnä sitä. :) Itselläni on ollut koira joka jonkin aikaan sai PELKÄSTÄÄN ruokaa treeneissä. Käytännössä tarkoitti sitä että jos ei ollut "oikeita" treenejä niin sitten vai mentiin pihalle tekemään jotain pientä jotta koira sai syödäkseen. Raaka-lihakaan ei ole ongema jos siitä ei tee ongelmaa. ;) Tässä pari vinkkiä miten itse tein: Jos palkkaa lihamössöllä koiraa taskusta, niin voi laittaa treeniliivin taskuun vaikkapa jonkun kupin. Itellä oli semmonen nappuloinen muovinen mittakuppi, se oli kevyt, mahtui sopivasti taskuun, sinne meni hyvin lihat ja mössön kaivaminen oli helppoa kun että olisi esim johkin pussiin laittanut. Tasku pysyi myös puhtaana. Tietty sitä lihaa oli välillä liivissäkin, mutta se niin vaarallista ole. Ja paperia pitää mukana niin saa kädet pyyhittyä. Toinen tapa oli sitten se että pidin taskussa pieniä kannellisia purkkeja jossa ruokaa. Kun palkkasin koiraa niin heitin sille ruokapurkin, vähän niinkun palloa. :D Tällä tavoin sai myös tehtyä vähän viettiä ruokaa, potkin purkkia maassa ja pidätin koiraa pannasta ja vasta kun oikeesti tahtoi purkin niin päästin syömään. Sitten vielä takapalkan hyödyntäminen. Tätä on helppo tehdä missä vaan, kotona, kentällä.. Laitetaan ruokakuppi maahan ja sitten tehdään koiralla mitä nyt tekeekään. Jos treenaa vaikka seuraamista niin vapauttaa koiran kupille. Jos tätä ei ole ennen tehnyt niin voi mennä hetki ennenko koira tajuaa takapalkan idean, eli että palkka ei ole ohjaajalla, joten kannattaa aloittaa jostain helposta. Jonkin aikaa kun itse tein tämmösiä niin koira tuli ahneemmaksi ja jossain vaiheessa mikä hyvänsä ruoka kelpasi kupistakin kotona. Huokasi varmaan helpotuksesta kun ruoka tuli niin helposti. :) Nykyinen oma koira ei ole ahne sekään, nyt kesän tullessa se saa jäljeltä suurimman osan ruuastaan. Mutta sille auttoi esim se että siirryin 2x päivässä ruokinnasta vain yhteen kertaan. Aterioiden välissä ehtii tulla vähän nälkä kuin että söisi vaikka aamuin illoin. Joillain koirilla auttaa se että syövät toisen koiran kanssa samaan aikaan samassa tilassa, niin tulee vähän semmosta kilpailufiilistä ruuasta, ei tietty auta kaikilla. En tiiä oliko tästä nyt mitään apua, mutta kuhan kirjottelin. :)
Kiitos! Oli apua, täytyy kokeilla noita palkkaustapoja! Lalolla kyllä auttaa tuo toisen koiran/koirien kanssa samassa tilassa syöminen. Hiluhan syö kerran päivässä, ehkä sitä voisi Lalollakin kokeilla. Sitten tulee vaan kerralla aika iso annos...
VastaaPoista