keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Navettaviikko

Lupasin joskus ajat sitten kirjoittaa miedän eläinhoitovuoroista. Ensimmäisenä vuorossa kotieläinvuoro eli "navettaviikko". Vuoro kestää aina viikon, eli maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan. 
Aamulla herätyskello soi 5.15, jolloin mä lähden heti pois huoneesta että kämppis saisi nukkua rauhassa (se on onneksi erittäin hyvä nukkumaan, eikä herää mun herätyskelloonkaan). Lalokaan ei yleensä huomaa mun heräämistä vaan tuhisee tyytyväisenä pöydän tai sängyn alla. Aamulla en tee oikeastaan muuta kuin käyn vessassa ja laitan (haisevat) navettavaatteet päälle. Puol kuuden aikoihin lähden kävelemään navetalle päin, matkaan menee joku 5 minuuttia. Navetalla päälle puetaan haalari ja saappaat sekä mä laitan päähäni myös pipon, joka yrittää vähentää hiuksiin tarttuvan hajun määrää. Pipo pitää myös kivasti hiukset poissa tieltä töiden aikana. Ja estää lehmiä mussuttamasta hiuksia. 
Aamunavetta alkaa 5.45 ja silloin sovitaan karjanhoitajan kanssa kuka tekee mitäkin. Kaksi menee ruokintapöydälle ja yleensä loput lypsää, riippuu vähän vuorolaisten määrästä. Yksi lypsäjistä menee maitohuoneeseen laittamaan koneen lypsykuntoon ja muut kolaa paskaa. Ja sitä kyllä riittää! 
Ruokintapöydällä olevat hoitavat lehmien ruokkimisen. Ensin siivotaan/siirretään vanha ruoka muualle, sitten siivotaan vähän lisää ja aletaan jakaa uutta ruokaa tilalle. 
Samaan aikaan lypsäjät aloittavat lypsämisen. Usein jokaisella on yksi lypsin ja yksi rivi lypsettävänä. Yhdellä rivillä on 3-5 lehmää, useimmiten neljä. Joskus lypsetään kahdella lypsimellä, jolloin on kaksi riviä lypsettävänä. Näyttöviikolla (eli viidennellä ja viimeisellä navettaviikolla) pitäisi kahden rivin lypsämisen jo sujua. Meidän koululla on yhteensä neljä lypsintä. Lypsämisen jälkeen on vielä jäljellä mm. kuivittaminen ja käytävien harjaaminen. 
Meillä on koululla myös lampaita, joiden hoitokäytännöt on tietääkseni jonkun verran muuttuneet mun navettaviikon jälkeen, mutta ne hoidetaan myös aina aamuisin ja iltaisin. Niiden hoitamiseen kuluu melko vähän aikaa vielä toistaiseksi. Kohta meille tuleekin jo karitsoita, joten lampolassakin on enemmän hommaa!
Aamunavetasta päästään arkipäivisin vähän ennen kahdeksaa että ehditään koulun aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen lähden Lalon kanssa ulos, sään salliessa pellolle kirmailemaan reiluksi pariksikymmeneksi miuutiksi. Aamulenkin jälkeen käyn suihkussa ja menen nukkumaan hetkeksi. 9.30 kämppikset tulevat kahvitauolle aamutunneilta, joille vuorolaisten ei tarvitse osallistua. Silloin itsekin nousen ja valmistaudun lähtemään kouluun. Koko loppupäivä, eli kymmenestä vähän yli kolmeen ollaan normaalisti koulussa. 
Koulun jälkeen on päivällinen ja hetki aikaa levähtää, jos on saanut jonkun lähtemään Lalon kanssa ulos (mun koirattomat kämppikset tappeli siitä kumpi saa taluttaa Laloa kun ne vie sen ulos!). Tai sitten syödään nopeasti ja lähdetään koiran kanssa lenkille ja unohdetaan se tauko. 
Iltanavetta alkaa 16.30. Siellä tehdään ihan samat jutut kuin aamullakin ja yleensä pois päästään seitsemän aikoihin. Sitten taas koiran kanssa ulos (tän voi jättää väliin jos on saanut iltapäivällä kunnon lenkin.), suihkuun ja syömään iltapalaa. Illalla pitää käyttää Lalo vielä nopeasti ulkona, jonka jälkeen voi mennä nukkumaan, että jaksaa aamulla taas herätä aikaisin. 
Viikonloput sujuu muuten samalla aikataululla, paitsi että päivät on vapaat ja aamunavetta saattaa venyä vähän pidempään jos karjanhoitaja keksii meille jotain kivaa tekemistä. 
Navettaviikolla ei siis juurikaan omaa aikaa ole, sä olet koko ajan joko navetassa, koulussa, syömässä tai koiran kanssa ulkona, mutta ei se mulle ainakaan ole kovin rankkaa ollut. Mä viihdyn navetassa lehmien keskellä ja koulussakin on useimmiten kivaa. Mulla on kaksi viikkoa takana ja kolme edessä, Tänä keväänä pääsen vielä kerran hoitamaan lehmiä. 

Kansikuvapoika!

Eilen tuli vuoden ensimmäinen PON-info, eli polskien oma lehti, ja kukas sen kannessa komeilikaan! 


Voisi kertoa välillä Hilma-neidinkin kuulumisia! Hilu aloitti vuoden alussa äidin kanssa jatkuvassa rally-tokoryhmässä, joka kestää aina juhannukseen asti. Koirakoulu sijaitsee kävelymatkan päässä meiltä, mikä mahdollistaa kurssille osallistumisen (meidän autohan on mulla hehheh). Hilu rakastaa treenejä ja on se tietenkin aika päteväkin! Tunneilla käydään läpi liikkeitä alokasluokasta voittajaan. Oikealla puolella suoritettavat jutut tuottavat vielä vähän vaikeuksia, mutta eiköhän fiksu tyttö nekin opi. Muista kurssin koirista Hilu ei välitä yhtään, sen mielestä on vaan ihan parasta päästä tekemään rataa. Hilu on opetellut kurssin aikana uuden kerjäämisäänen, se makaa kiltisti paikallaan pedillään niin kuin on käsketty, mutta pitää ihme örinämurinaa ja heiluttelee välillä töpöänsä :D

Tänään Lalo innostui leikkimään Hilun kanssa.






Lalolla on tosin vähän laiskempi ote leikkimiseen kuin Hilulla, joka jaksaisi kiskoa narua vaikka vuorokauden ympäri. 

Taas se luovutti heti!