Hohhoijaa!

Jumppailua

Viime keskiviikkona oli dobokurssin viides ja viieminen kerta. Kurssin aikana opittiin paljon uusia juttuja pallon päällä olemisen lisäksi alkulämmittelystä ja loppuvenyttelystä. Viimeisellä kerralla meillä oli kuvaajakin mukana, joten varautukaa suureen kuvamäärään! Itsellänikin oli kamera monena kertana mukana, mutta eihän siinä mitään ehtinyt kuvata. 

Ennen varsinaisen treenin alkua olisi hyvä lämmitellä koira (ja tietysti ihminenkin). Reippaan ravilenkin jälkeen koiran voi pyytää koiran esim. pyörimään, pujottelemaan tai tekemään kahdeksikkoa jalkojen välissä. Nämä olivatkin tuttuja jo agilityn alkulämmittelystä. Kasin tekemistä voi vaikeuttaa seisomalla itse kahden lörpän päällä. Koiralle tämä ei tuo lisää haastetta, mutta ihmiselle sitäkin enemmän! 

Lämmittelyn jälkeen koirat pääsivät palloille. Lalo hyppäsi pallolle jo ensimmäisellä kurssikerralla, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys. Pallolle hyppäämistä kuitenkin helpotettiin hieman viemällä pallo seinän viereen. Nyt viimeisellä kerralla jätkä hyppäsi pallolle ennen kuin ehdin edes pyytää, hyvä että sain pallon pysymään paikallaan. Dobopalloa pitää aina tukea jaloilla, sillä eihän se muuten pysyisi paikallaan. 

Ensin harjoiteltiin ihan vaan pallon pällä olemista. Aluksi koira saa itse valita asentonsa, se voi joko seistä, maata tai istua. Vähitellen koira ohjataan muihinkin asentoihin. Kun seisominen onnistuu hyvin, voi koiran tassuja nostaa ylös. Ensin vain yhtä tassua ja myöhemmin ristikkäin kahta tassua. 

Pallon päällä voi myös pyöriä, mikä osoittautui todella hankalaksi ainakin Lalolle.

Välillä oli ihmisten vuoro päästä tekemään. Pallon avulla voi esimerkiksi punnertaa ja tehdä vatsalihasliikkeitä. Oikeastaan mitä vaan keksii. Vatsoja voi tehdä myös yhdessä koiran kanssa. Koira leitetaan pallolle ja siitä vaan tekemään. 

Lopuksi oli vuorossa venyttelyt, sikä ihmisen että koiran. Koiraa voi venytellä pallon kanssa tai ilman. Treenien päätteeksi olisi hyvä tehdä vielä pieni lenkki niin että koira ravaa. 

Meillä oli kurssilla todella kivaa, ja Lalokin saatiin oikeasti väsyneeksi 45 minuutin aikana, mikä ei ole ihan helppo juttu. Kotiin onkin hankittu jo iso limenvihreä pallo, ja Hilukin on päässyt vähän kokeilemaan. Ajattelin ensin, että neidillä menee kauan uskaltaa hypätä pallolle, mutta sinnehän se pomppasi heti ensimmäisellä kerralla! Doboa voisi kuulemma treenata kolme kertaa viikossa, ja eiköhän me näitä treenejä jatketa. 

No mä leikin sit yksin!

Hilu olisi tänään kovasti halunnut leikkiä, mutta leikkikavereita ei oikein löytynyt. Neiti sai sitten kunnon hepulin ketunhäntälelunsa kanssa. Harmiksi hepulointi loppui melkein heti kun sain kameran esille.

MOV 0261 from Elli Heinilä on Vimeo.

Ja Riihimäeltä on tullut hienoja mahtavia uutisia, Junnu oli RYP2! Vastahan mä jossain postauksessa kirjoitin, että se sijoitus tulee ja sieltähän se tuli!

Jee, aksaa!

I-HAH järjesti tänään agilitymöllikisat Tattarisuolla, jonne me tietenkin Lahopään kanssa suuntasimme. Päivä oli taas kuuma, mutta hienosti Lalo kuitenkin jaksoi. Juoksimme yhteensä neljä rataa, kaksi kertaa tosimöllien radan ja kaksi kertaa möllien radan. Tosimölleissä oli vain hyppyjä ja putkia, mutta radalla oli kuitenkin omat haasteensa. Rimojen korkeiuden sai päättää itse, Lalolla se oli 40cm. Ensimmäisellä radalla Lalo juoksenteli minne sattuu jee putki, jee me ollaan agilitykentällä -tyylillä, siitä kolme kietloa ja kolme hylsyä (=10vp). Toinen menikin jo paljon paremmin, tuli yksi kielto ja yksi riman tippuminen. Ihanneajan alle päästiin molemmilla kerroilla. 

Seuraavaksi oli möllien rata, jossa oli lisäksi myös puomi ja A. Ensimmäinen rata oli taas vähän sähellystä, mutta toinen rata meni kivasti. Lalo hyppäsi toisen puomin alastulon yli, ja putkesta tuli taas kielto, mutta tällä radalla sijoituimme maksimöllien toisiksi! Makseissa oli koiria yhteensä viisi, joista yksi kisasi ulkopuolisena, mutta sijoitus on aina sijoitus! Palkinnot oli hyvät, ja tapahtuma oli muutenkin tosi hyvin järjestetty. Hallin sisällä ei ollut edes kovin kuuma, mikä sopi Laltsulle paremmin kuin hyvin. 

Vähän oli väsynyt poika kun päästiin kotiovelle.

Hyi miten ruma!

Tänään käytiin taas Lalon ja Masan kanssa Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa näyttelyssä. Tällä kertää kyseessä oli palveluskoirien erikoisnäyttely, jossa ei muita polskeja sitten ollutkaan. Meidän kehä oli melko myöhään iltapäivällä, joten lähdettiin matkaan vasta kahdentoista aikoihin. Molemman pojat pääsivät jalkapesulle vielä aamulla ennen lähtöä.

Kuva: Christian Fuhrer

Kuva: Christian Fuhrer

Tuomarina oli Hilkka Salohalla, joka ei ole varmaan koskaan aiemmin arvostellut polskeja. Ensin kehään meni Masa, joka sai kehittymättömyytensä takia EH:n. Sitten oli mun ja Lalon vuoro. Liikkeissä Lalo oikeastaan joko haisteli maata tai laukkasi, mutta täisi se välillä ihan nätisti ravatakin. Muuten jätkä esiintyi hienosti ja tulokseksi tuli VAL ERI1 SA PU1 ROP! Palkinnoksi me saatiin muki, joka aiheutti "hyi miten ruma" -reaktioita. 

Kuva: Christian Fuhrer

Lalon arvostelu

Kooltaan ja mittasuhteiltaan oikea vahva uros. Hyvä kallon ja kuonon vahvuus. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Oikein kulmautunut. Hyvä luusto. Erinomainen eturinta ja runko. Hyvä karvapeite. Liikkuu hyvin. VAL ERI1 SA PU1 ROP

Kuva: Christian Fuhrer

Näyttelyssä ei ollut ryhmäkehiä ollenkaan, vaan kaikki reilut 40 ROP-koiraa osallistuivat suoraan bis-kehään. Ennen bis-kehää valittiin kaikki muut bis-voittajat (kasvattaja, veteraani...) ja odottaminen tuntui pitkältä kamalassa auringonpaisteessa. Lalolle ei sen kummempaa menestystä tullut, mutta päästiinpähän ainakin pitkästä aikaa isoon kehään. 

Koska kuvia ei ole vielä tarpeeksi, tässä "muutama" lisää:

"Nyt ne tappaa toisensa!"

Pojat vähän leikkivät, ja joku otti sen turhan tosissaan.

Ja Hilu haukottelee

Pikku potilas (jälleen)

Hilu alkoi ontua vasenta etujalkaa pääsiäisen aikoihin. Kenelläkään ei ole tietoa, mistä ontuminen johtuu. Mitään onettomuutta tai tapaturmaa kukaan ei ole ainakaan huomannut. Hilu on kuitenkin käyttänyt jalkaa koko ajan, eli on kävellyt ihan neljällä jalalla. Välillä neiti käveli lähes puhtaasti ja välillä ontui enemmän, mikä takia se vietiin eläinlääkäriin vasta nyt. Keskiviikkoiltana Hilu ontui pahemmin kuin ennen, ja soitin Mevettiin ja sain ajan onneksi jo perjantaille. Perjantaina Hilu ei sitten tietenkään ontunut yhtään. Lääkäri sai koskea jalkaan ihan  miten halusi, eikä mikään paikka tuntunut kipeältä. Hilu määrättiin kahdeksi viikoksi lepoon, eli pissalenkeillä saa käydä, muttei muuten juuri liikkua. Lisäksi saatiin tulehduskipulääkettä mukaan, jota neidille annetaan se kaksi viikkoa. Jos ontuminen jatkuu, niin mennään uudestaan lääkäriin. Toinen vaihtoehti olisi ollut röntgenkuvien ottaminen jalasta, mutta se tuntui vähän turhalta, kun todennäköisesti Hilu on leikkiessään vaan venäyttänyt jalkansa. 

Hilu käyttäytyi lääkärissä tosi reippaasti! Sillä oli varmuuden vuoksi kuonokoppa päässä, mutta ei sitä olisi varmaan tarvittu mihinkään. Päydällä neiti seisoi yllättävän rennosti, ja kyljellään se makasi ihan rennosti. 

Tampereella ja Helsingissä

Laaduntarkkailija

Paljon on taas tapahtunut sitten viime postauksen. Huhtikuun lopulla kävin Riihimäellä juoksukontaktiseminaarissa, josta oli tarkoitus tehdä oma postaus, mutta saa nähdä, tuleeko sitä.

Viime sunnuntaina käytiin Tampereella kansainvälisessä näyttelyssä Lalon kanssa. Lauantai-iltana ei olisi yhtään huvittanut laittaa jätkää kuntoon (eli pestä jalkoja ja vähän harjailla), eikä parin tunnin ajomatkakaan kuulostanut mukavalta, joten meinasin jo jättää koko näyttelyn välistä. Sain kuitenkin pojan hienoon kuntoon, ja sunnuntaina sitten lähdettiin ajamaan kohti Tamperetta. Polskit olivat viimeisenä kehässä, ja me olimme paikalla vähän turhankin aikaisin. Hallissa oli todella ahdasta ja tilaa tosi vähän, eikä Lalon (eikä monen muunkaan) häkki todellakaan mahtunut häkkialueelle. Kehänreunalle se kuitenkin laitettiin, eikä kukaan onneksi tullut valittamaan siitä.

Lalo esiintyi hienosti. Se meni nyt taas avoimeen, koska äiti ei ollut vielä ehtinyt hakea valionarvoja. Avoimessa oli Lalon lisäksi toinen koira, ja kivan esiintymisen seurauksena Lalo ohjattiin ykkäseksi kera SA:n. SA tarkoitti sitä, että Lalo saisi sertin ja tulisi "oikeasti" Suomen muotovalioksi! Sitä ennen piti kuitenkin käydä vielä PU-kehässä, johon osallistui neljä koiraa. Juostiin yhdessä ympäri, jonka jälkeen meidän piti juosta yhdessä Lalon veljen Junnun kanssa edestakaisin, mikä ei sujunut pojalta parhaalla mahdollisella tavalla. Junnu valittiin ykköseksi ja Lalo "ikuinen kakkonen" toiseksi kera sertin ja varacacibin! Lalon kanssa osallistuttiin vielä kasvikseen, joka sai KP:n ja oli siis ROP-kasvattaja. Isoon kehään me ei enää jääty.

Palkinnoiksi sai valita (tylsän) pokaalin, pienen laatikon purutikkuja tai 5€ showlinkin lahjakortin. Lalolle otettiin yksi pokaali ja lahjakortti. Lahjakortin käytin heti paikan päällä ja ostin jätkälle agilityn ja rally-tokon kisakirjat.

Tuomarina meillä oli Itävaltalainen Uschi Eisner, jota luulin nimen perusteella mieheksi, mutta olikin nainen :D

Good head & body proportions. Nice head & typical expression. Correct bite. God earset. Correct eye shape. Good topline. Deep & wide chest. Strong bones. Good angulations. Good tail carriage. Excellent texture.  AVO ERI1 SA PU2 SERT -> FI MVA VARA-CACIB

Ostoksia

Eilen Lalo ja Masa kävivät pyörähtämässä kehässä Helsingissä siskon kanssa. Itse olin kuuntelemasa luentoa koirien kipukäyttäytymisestä, enkä siis päässyt mukaan. Masalle tämä oli ensimmäinen virallinen näyttely. Masa pääsi ensin kehään, sai erinomaisen ja voitti luokkansa, mutta SA jäi jostain syystä vielä saamatta. Kirahvi oli myös ROP-junnu, mikä on joku Royal caninin sponsoroima juttu. Lalo oli ensimmäistä kertaa valioissa. Tuomarin mielestä jätkä ei käyttäytynyt kehässä tarpeeksi hyvin, mistä EH. Mitään ihmeellistä kehässä ei siis tapahtunut, jotain laukka-askelia vaan. Tuomarina Britt-Marie Young briteistä. 

Masan arvostelu

Good male. Good proportions. Exc bite. Good hocks and hind quarters. Good coat quality for age. Needs to mature on. Looks promising. Sound front movement and side gait. JUN ERI1 ROP-JUN

Lalon arvostelu

Nicely proportioned dog whit good muscels. Medium neck. Well proportioned head. Good hard coat. Needs to settle in ring. When he moves his movements was soud from all angules. Needs more confidence in the ring. VAL EH3

Mun mielestä aika suuri pudotus pelkästään käyttäytymisen takia, kun muuten arvostelu on noin hyvä. Tuomariin suhtautuminenkin oli rodunomainen lähestyttäessä. Mutta eipä sillä yhdellä tuloksella mitään väliä ole. 

Lalon veli Junnu pääsi hienosti taas kahdeksan parhaan joukkoon ryhmässä! Eiköhän se sijoituskin sieltä kohta tule... :)

Junnu. Näyttää ihan yhtä tyhmältä kuin veljensäkin. (Ulkonäössä ei siis mitään tyhmää, vaan siinä mitä tuolla päässä liikkuu - tai on liikkumatta )