Viime keskiviikkona oli dobokurssin viides ja viieminen kerta. Kurssin aikana opittiin paljon uusia juttuja pallon päällä olemisen lisäksi alkulämmittelystä ja loppuvenyttelystä. Viimeisellä kerralla meillä oli kuvaajakin mukana, joten varautukaa suureen kuvamäärään! Itsellänikin oli kamera monena kertana mukana, mutta eihän siinä mitään ehtinyt kuvata.
Ennen varsinaisen treenin alkua olisi hyvä lämmitellä koira (ja tietysti ihminenkin). Reippaan ravilenkin jälkeen koiran voi pyytää koiran esim. pyörimään, pujottelemaan tai tekemään kahdeksikkoa jalkojen välissä. Nämä olivatkin tuttuja jo agilityn alkulämmittelystä. Kasin tekemistä voi vaikeuttaa seisomalla itse kahden lörpän päällä. Koiralle tämä ei tuo lisää haastetta, mutta ihmiselle sitäkin enemmän!
Lämmittelyn jälkeen koirat pääsivät palloille. Lalo hyppäsi pallolle jo ensimmäisellä kurssikerralla, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys. Pallolle hyppäämistä kuitenkin helpotettiin hieman viemällä pallo seinän viereen. Nyt viimeisellä kerralla jätkä hyppäsi pallolle ennen kuin ehdin edes pyytää, hyvä että sain pallon pysymään paikallaan. Dobopalloa pitää aina tukea jaloilla, sillä eihän se muuten pysyisi paikallaan.
Ensin harjoiteltiin ihan vaan pallon pällä olemista. Aluksi koira saa itse valita asentonsa, se voi joko seistä, maata tai istua. Vähitellen koira ohjataan muihinkin asentoihin. Kun seisominen onnistuu hyvin, voi koiran tassuja nostaa ylös. Ensin vain yhtä tassua ja myöhemmin ristikkäin kahta tassua.
Välillä oli ihmisten vuoro päästä tekemään. Pallon avulla voi esimerkiksi punnertaa ja tehdä vatsalihasliikkeitä. Oikeastaan mitä vaan keksii. Vatsoja voi tehdä myös yhdessä koiran kanssa. Koira leitetaan pallolle ja siitä vaan tekemään.
Lopuksi oli vuorossa venyttelyt, sikä ihmisen että koiran. Koiraa voi venytellä pallon kanssa tai ilman. Treenien päätteeksi olisi hyvä tehdä vielä pieni lenkki niin että koira ravaa.
Meillä oli kurssilla todella kivaa, ja Lalokin saatiin oikeasti väsyneeksi 45 minuutin aikana, mikä ei ole ihan helppo juttu. Kotiin onkin hankittu jo iso limenvihreä pallo, ja Hilukin on päässyt vähän kokeilemaan. Ajattelin ensin, että neidillä menee kauan uskaltaa hypätä pallolle, mutta sinnehän se pomppasi heti ensimmäisellä kerralla! Doboa voisi kuulemma treenata kolme kertaa viikossa, ja eiköhän me näitä treenejä jatketa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti