Hilun 30. match show

Käytiin Hilun kanssa eilen Sipoossa mätsärissä. Mätsäri järjestettiin maneesissa, jossa oli tietysti hiekkaista ja kuraista. Hilu näyttikin sitten ihan lampaalta kun se oli makoillut jalat märkänä siinä hiekalla. (Sen jalat näytti siis tosi ohuilta, ja muuten turkki oli normaalin näkönen, eli Hilu näytti hassulta.)

Hilu ei mennyt kehään mun kanssa. Me haluttiin kokeilla, että miten se käyttäytyy, jos mä en vie sitä. Ens vuonna on monet näyttelyt lauataina, jolloin mä en pääse, ja olis kiva kuitenkin ilmotta H niihin.

Kehässä Hilu liikku kivasti. Tuomari meni tutkimaan ja mä katoin jo, että vitsi toi käyttäytyy henosti. Sitten tuomari nousi ja Hilu yritti näykkästä sitä. Toivottavasti toi ei nyt vaikuta sunnuntain kehäkäyttäytymiseen, kun H menee mun kanssa. En kyllä usko että vaikuttaa, mun pitää vaan pitää Hilua tiukasti ja antaa sen järsiä lihapullaa, niin on ennenki selvitty.                                                       Hilu on käynyt tänävuonna siis 30 mätsärissä, ja tää taitaa jäädä vuoden vikaksi. Tällä hetkellä ei ainakaan ole enää mätsäreitä tiedossa. Ja onhan toi 30 ihan kiva tasaluku :).  

Me käytiin lauantaina Hilun kanssa koirapuistossa pitkän tauon jälkeen. En edes muista koska olitais viimeks käyty. Siellä oli Hilua pari kuukautta nuorempi chihupoika, eli tosi hyvä kaveri tolle. Hilu kun on aina tykännyt pikkukoirista. Siinä ne vähän aikaa leikki ja juoksenteli, mutta sitten rupes hajut kiinnostamaan liikaa. Hilu vaan kulki nenä kiinni maassa ja tuhisi, joten me sit lähettiin kun mullekkin tuli vähän kylmä. Mutta oli ihana nähdä, kun Hn töpö heilui vinhaa vauhtia kun se tervehti toista koiraa.

2x Jyväskylä KV

Lauantaina herätys oli 4.30 ja kuuden aikaan auto starttas meidän pihalta määränpäänä Jyväskylä. Alkumatkan satoi masentavasti, mutta loppumatka meni mukavasti ja me nähtiin jopa lunta. Hilu istui ja läähätti taas melkein koko matkan. Reilun kolmen tunnin ajomatkan jälken me saatiin auto parkkiin vähän matkan päähän näyttelypaikasta, ja käveltiin perille. Hilu ei ollut matkasta kuitenkaan yhtään stressaantunut, vaan se oli tosi reipas ja iloinen. Päästiin sisälle, ja voi että kun oli paljon porukkaa! Käytävät oli tosi ahtaita, mutta kai ne on niin isolla koiramäärällä. Tungettiin meidän kehän luo, ja Hilu käyttäytyi oikein mallikkaasti. Ei haukkunut tai murissut kenellekkään, vaikka jotkut sitä haistelikin. Me oltiin perillä siis jo ennen kymmentä, ja ponien vuoro olisi vasta 12. Ei kun odottamaan.
Poneja oli kymmenen, ja niitä tuomaroi Pirjo Aaltonen. Ensin oli 3 valiourosta, jonka jälkeen oli Hilun ja kahden muun nuoren nartun vuoro. Hilu käyttäytyi tosi hienosti! Tuomari sai tutkia miten vaan ja päätä se katsoikin tosi kauan. Liikkeetkin meni hyvin vaikka meidän piti juosta ympäri kolme kertaa. Saatiin punainen nauha ja Hilun sijoitettiin kolmanneksi ilman SA:ta.
Mittasuht. tyypill. selvän sukup.leiman omaava narttu, joka saa kehittyä vielä rungoltaan. Lantio voisi olla hieman voimakk. Seistessä hyvä ylälinja, mutta liikk. hieman etumatala. Hyvä pään vahvuus. Oik. laat. karvap. Hyvä askelpit. Hyvät liikkeet ed. ja takaa. NUO ERI NUK3

Hilu pääsi sängylle nukkumaan.

Ponien jälkeen lähdettiin ajamaan Jämsään, jossa me yövyttiin. Me käytiin syömässä vuorotellen Jämsän Forumin Rossossa, ettei Hilun tarvinnut olla yksin. Loppuilta kului nukkuen, lukien, lenkkeillen ja tv:tä katsellen.    
Aamulla herätys oli 7.00, ja vein Hilun ulos. Sen jälkeen me syötiin aamiaista, ja Hilu odotti ihan yksin meidän huoneessa. Se oli kulemma välillä vähän haukkunut, mutta se oli ainakin silloin hiljaa, kun mä tulin takaisin.
Sitten lähdettiin ajamaan taas Jyväskylään, ja oltiin näyttelypaikalla joskus puol kymmenen aikaan. Poneja oli taas 10, melkein samat kuin lauantaina. Tuomarina oli irlantilainen Jean Lawless. Ekaks oli urokset, sitten Hilu ja toinen nuori narttu. Tuomari oli aika tiukka ja antoi molemmille EH:t. Myös avonarttu ja jotkut valiotkin sai EH:n.
Hilu oli kuitenkin taas mahtava. Tuomari sai tehdä mitä halusi. Hän tutki H:n päätä tosi kauan ja tarkasti, ja sanoi, että Hilulla on kauniit silmät.
19 months. Good size. Good proportions. Nice head with lovely eye. Would like a little more ? in neck. Good topline. Well angulated. Good chest. Stands a little weak behind and toes out in front. Good coat. Moves ok behind with ok side ?, loose on front. NUO EH

Kaikin puolin onnistunut ja kiva reissu, ja Hilun kaytös oli niin ihanaa! Kyllä siitä vielä ihmisystäällinen tulee.

Edistymistä

Meillä kävi eilen mun kaveri kattomassa Hilua. Ensin mentiin ulos moikkaamaan, koska Hilu hyväksyy ihmiset paremmin ulkona kuin meillä sisällä. Ensin toi haukkui kauheesti, mutta nopeesti se hiljeni. Kun Hilu oli rauhoittunut, tehtiin semmosta käsi-temppua(H koskee vieraan käteen, mä naksautan ja annan namin) ja mentiin sisälle. Sit tehtiin sama juttu eteisessä ja keittiössä ja Hilun töpö heilu kun sillä oli niin hauskaa! Tän jälkeen mun kaveri käveli ympäri keittiötä, eikä siinä vieraan liikkumisessakaan ollut mitään ongelmaa. Vieras ei ollut Hilulle kuitenkaan ihan tuntematn, on nähnyt sen muutaman kerran aikasemminkin.

Missä lumi viipyy?

Jyväskylän numerot tuli tänään. Lauantaina ponit on onneksi vasta 12.00, joten ei ihan yöllä tarvitse lähteä. Sunnuntaina on  vähän aikasemmin, mutta sillon onkin paljon lyhyempi matka.

Ostin eilen lemmikkimessuilta Hilulle 15m liinan ja tänään käytiin pellolla juoksemassa. Hilu sai juosta vapaasti, eikä mun tarvinnut pelätä, että se karkaisi. Ei se varmaan oikeesti mihinkää lähtisi, ellei sitten näkisi jotain toista eläintä. Mutta enää ei ole sitä vaaraa, ja Hilu juoksi ihan riemuissaan.

Match show Kilo 6.11

Eilen käytiin taas mätsärissä Hilun kanssa. Mentiin metrolla ja bussilla, ja Hilu oli molemmisa ihan rennosti. Vähän vielä metroasemat pelotti ja hississä piti vähän panikoida, mutta muuten ton kanssa kulkemnen alkaa jo sujua.

Hilu oli ihan seko kun jäätiin bussista, sillä oli hirveesti energiaa. Sen mielestä me käveltiin ihan liian hitaasti, vaikka ihan normivauhtia mentiin. Kun päästiin Espoon koirakeskukseen, jossa mätsäri järjestettiin, Hilun piti murahdella vähän kaikille. Mätsäri oli siis sisällä, ja oli todella ahdasta! Kun olin ilmottanut Hilun, vein sen ulos juoksentelemaan ja purkamaan energiaa. Kun mentiin takaisin sisälle, ei Hilu viitsinyt enää murahdella ja käyttäytyi hyvin. Paitsi yks koira tuki taas haistelemaan liian lähelle, niin piti vähän haukkua. Mä en tajua, että miten voi olla niin vaikeeta olla päästämättä omaa koiraa haistelemaan vierata.

Meidän numero oli 515, ja meidän parina oli pesukarhukoira. Ekaks juostiin kerran ympäri, ja Hilu meni tosi hyvin paria pomppua lukuunottamatta. Sen jäkeen panin Hilun seisomaan, laitoin se nenän eteen lihapullan ja menin polvilleni sen viereen. Tää tuomari tulee heti valittamaan että pistä se lihapulla pois, ei oikeissakaan näyttelyissä saa nameja olla. Laitoin sen lihapullan selän taakse, ja tuomari tutki Hilun päätä. Hilu ahmtti sitten ihmetteli, että minne ihmeeseen se lihapulla oikeen hävisi ja lähti kävelemään. Tuomari taas valitti jotain, ja käski meidän mennä edestakasin ja ympäri. Tän jälkeen tuomari yritti uudestaan koskea, mutta Hilu väisti. Tuomari ei suostunut koskemaan Hiluun, ja sininenhän sieltä tietty tuli. Tän jälkeen lähettiin heti pois kun mua ärsytti niin kauheesti. Mä en yhtään tykännyt tosta tuomarista, se puhetyyli oli tosi ilkeä ja muutenkin se oli ärsyttävä.

Hilun käytökseen oon kuitenkin tosi tyytyväinen, se atto tuomarin kuitenkin hetken aikaa koskea ilman namia. Se ei murissut eikä yrittänyt näykkästä, se vaan oli.

Rallymölleilyä

Tässä kävi nyt kuitenkin niin, että me suunnattiin sunnuntaina kohti Koirakeidasta ja rallymöllejä. Enhän mä voinut jättää niitä väliin, kun järjestäjillekkin oli ihan ok osallistua juoksusen koiran kanssa kunhan on pöksyt jalassa.
Me lähdettiin kotoa 10.30, ja mentiin kahdella bussilla. Hilu oli tosi rauhallinen busseissa! Toinen bussi einas mennä meidän ohi, kun se näytti ihan pitkän matkan bussilta (tai en tiedä oliko se sellanen), ja mä tajusin vasta viime hetkellä pysäyttää sen. Onneksi kuski oli kiva ja pysähty, me ei nimittäin oltu katottu toisia busseja, eikä oltais muuten varmaan koskaan päästy perille.
Perillä me ilmottauduttiin ja ootettiin hetki, että kaikki 8 koiraa on tullut. Sitten oli rataantutustuminen, ja rata vaikutti ihan mukavalta. Yks kyltti mua kuitenkin jännitti vähän enemmän, istu-maahan-kierrä koiran ympäri, koska Hilu ei häiriössä aina pysy siellä maassa. Muut kyltit oli ihan perusjuttuja, mutta niinhän ne kaikki alokkaan kyltit on.

Valmistautumista lähtöön

Me kisattiin juoksujen takia vikana, eli numerolla 8. Ehdin nähdä kaikkien muiden suoritukset, ja näin muiden virheet. Tosi monet piti hihnaa tosi kireellä vastoin sääntöjä (hihnan kiristymsestä lähtee pisteitä vähintään -1p), ja jotkut ohjas hihnalla. Ei myöskään kannattanut mennä liian lähelle kylttiä, koska koira saattaa jäädä ihmettelemään sitä.
Kun meidän vuoro tuli, mua jännitti yllättävän vähän. Heti lähtö meni huonosti, Hilu olis vaan halunnu haistella mielenkiintoisia hajuja. Sen jälkeen kaikki meni niin kuin piti, mutta ei olisi kyllä mikään onnistunut ilman nameja, onneksi oltiin nami-luokassa. Siellä oli Hilun (ja toistenkin koirien) mielestä niin paljon hajuja että en olisi saanut siihen kunnon kontaktia ilman ruokaa. Tajusin pitää hihnaa tosi löysällä, ettei menisi pisteitä, ja Hilu oli välillä aika kaukana musta, mutta ei se kai kauheesti haitannut.

"Koira hieman haahuili tänään"

Kun meidän vuoro oli ohi, jäätiin jännittämään tuloksia. Mä en oikeestaan tiennyt, mitä odottaa, eikä mulla kummempia tavotteitakaan ollut. Tuomari rupes sijottamaan, ekaks ensimmäiseks tulleet huimalla 99 pisteellä ja se yks piste lähti siitä, ettei ne odottanut lähtölupaa. Sitten tuomari sano, että toiseksi tulee 96 pisteellä Elli ja Hilu! Mitä ihmettä? Mun pikku räyhääjä-karvatollo sai 96 pistettä! Käveltiin siinä sitten palkintojen luo ja voi että kun olin ylpee tosta. Siinä piti kuitenkin vielä ruveta haukkumaan ekaksi tulleelle koiralle kun se oli niin lähellä, mutta nopeesti Hilu kuitenkin hiljeni. Palkinnoks saatiin jotan koiranherkkuja, pallo ja muki. Pisteet siis lähti siitä alun haistelusta -1p puutteellisesta yhteistyöstä ja -3p oliskohan ollu yleisvaikutelmasta. Tuomarin kommentti oli, että koira hieman haahuili tänään.
Lähettiin sitten kotiin, ja olin just ottamassa Hilulta pöksyjä pois, kun se päätti pissata. Siis ne housut jalassa. Oli tosi kiva ottaa ne pois ja tunkea muovipussiin...
Kotimatka meillä kesti melkein kolme tuntia, kun bussit ei menny mitenkään järkevästi. Käveltiin ensin 1,5h juna-asemalle ja sitten mentiin junalla ja bussilla. Kotona annoin Hilulle sen pallo-palkinnon ja sehän, yllätys yllätys, rikko sen viidessä minuutissa.
Illalla lattialla makas väsynyt, mutta tyytyväinen pon.