Epistelyä

Lalo peltoretkellä
 

Lauantaiaamuna piti taas herätä aikaisin koirien takia. Tällä kertaa ohjelmassa oli epäviralliset agilitykilpailut Hyvinkäällä. Matkaan lähdettiin yhdeksältä ja matka kesti kauemmin kuin olin kuvitellut. Ehdittiin kuitenkin hyvissä ajoin paikalle ja ilokseni (tai surukseni) huomasin, että halli olikin lämmin. Siis ihan oikeasti lämmin, siellä olisi tarennut vaikka t-paidalla. Mulla oli ihan vääränlaiset vaatteet päällä, mutta ehkä parempi näin, koirillakin oli mukavampaa. Ilmotin molemmat koirat maksien mölliagilityradalle. Hilulle otin kaksi starttia, Lalolle yhden. Ajattelin, ettei se kuitenkaan jaksaisi kunnolla keskittyä kahteen kertaan. Radalla oli esteinä siis hyppyjä, putkia, puomi ja a-este. Rimojen korkeus oli 45cm, joten pikku-Lalollakaan ei ollut niiden ylittämisessä ongelmaa.
Hilun vuoro oli ensin. Hilu keskittyi rataan todella hienosti, haukkuvat koirat eivät sitä häirinneet, eikä mikään muukaan. Radalla oli yksi ohjauksen kannalta haastava kohta, joka ei mennyt ihan niin kuin ajattelin. Hilun osalata rata meni hienosti, eikä virheitä tullut, nollarata siis. Video
Laloa selvästi häiritsi hallin hälinä ja koirien haukkuminen. Se ei pystynyt keskittymään muhun, ja karkasi putkeen, ennen kuin ehdittiin edes aloittaa. Välillä keskittyminen oli hienoa, välillä ei. Virhepisteitä tuli ties kuinka paljon, mutta loppuun asti päästiin kuitenkin! Video
Hilun toinenkin rata meni hienosti, kymmenen pistettä tuli. Video
Mä olen niin tyytyväinen Hilun käytökseen! Se ei rähissyt kennellekään vieraalle koiralle koko päivän aikana (paitsi ehkä häkissä ollessaan, kun joku tuli ihan kiinni)! Hilu keskittyi täysillä muhun, eikä sitä kiinnostanut lähellä olevat koirat. Siitä on tullut hieno, lenkeilläkään ei enää juuri koskaan rähjää!