Kahden ja puolen tunnin bussimatkakin meni kivasti. Me vallattiin Hilun kanssa kolmen penkin takarivi ja karvakasa makoili koko matkan mun jaloissa. Välillä piti murhdella vessaan meneville ihmisille kun ne pääsi säikkäyttämään. Hilu läähätti suurimman osan matkasta, ei mitenkään pahasti, mutta kuitenkin. Taisi sitä vähän stressata.
Perillä Hilu käyttäytyi koko ajan hienosti. Se oli lähes koko ajan keittiössä kerjäämässä, koska mummu antoi sille jotain melkein aina kun se pyysi. Ei antanut kuitenkaan mummun vieläkään koskea, vaan väisti, vaikka on nähnyt mummua säännöllisesti koko pienen ikänsä. Asiaan varmaan vaikuttaa se, että muumu yrittää koko ajan koskea Hiluun, eikä anna sen tulla rauhassa.
Paluumatka men samalla lailla kuin menomatka, Hilu makas jaloissa vähän läähättäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti